Viestintä on välttämätön osa hankkeen tulosten vakiinnuttamista

Pidin taannoin viestintäkoulutusta KoKo-verkoston hanketoimijoille. Kysyin silloin osallistujilta, millainen resurssi markkinoinnille ja viestinnälle on kirjoitettu heidän hankesuunnitelmiinsa. Aavemainen hiljaisuus laskeutui. Vain yhdessä hankkeessa viestintään oli resursoitu yhtään mitään – ja siinäkin vain hankkeen järjestämän tapahtuman markkinointiin.

Useimmissa hankesuunnitelmissa tavoitteena on luoda pysyvää toimintaa tai luoda ainakin rakenne pysyvän toiminnan syntymiselle. Viestinnän puute on pysyvien tulosten luomisen kannalta fataali vika. Tulosten luominen alkaa viestinnällä jo hankkeen alussa. Hankkeen toiminnan esittelyä ja tulosten tiedottamista ei siis voi kuitata järjestämällä loppuseminaaria ydinverkoston toimijoille.

Hankkeen viestintä ulkoisille sidosryhmille pitää aloittaa heti hankkeen rahoituksen varmistuttua. Tämä on paras tapa varmistaa, että kiinnostuneet ulkopuoliset saadaan ensin tietoiseksi hankkeen olemassaolosta ja sen jälkeen mukaan hankkeen toimintaan. Hankehan on loistava tapa koordinoida toimintaa silloin, kun sen tarkoitus on aidosti luoda jotakin muuta kuin suojatyöpaikka työntekijöilleen hankkeen ajaksi.

Sidosryhmäviestinnän lisäksi useimmissa hankkeissa järjestetään toimintaa tietylle asiakasryhmälle. Toiminta pitää myydä, kuten aiemmassa blogikirjoituksessamme kerroimme. Useimmiten myynti tarvitsee tuekseen markkinointia ja asiakasviestintää. Hyvin markkinoitu on puoliksi myyty myös hanketoiminnassa. Ja kuten muuallakin, myös hankemaailmassa markkinoinnin haasteet liittyvät toiminnan hyötyjen ymmärtämiseen asiakkaan kannalta sekä niiden viestimiseen houkuttelevasti. Hankemaailmassa olisikin tarvetta laajemmalle asiakasymmärrykselle sekä asiakkuusajattelulle.

Palataan kuitenkin peruasioihin: Hankkeen markkinointi- ja viestintä alkaa siis alusta ja jatkuu aktiivisesti läpi hankkeen toiminnan. Hankkeen loppusuora on kuitenkin sekä markkinoinnin että muun viestinnän kannalta kaikkein kriittisintä aikaa. Sinä aikana hankkeen aloittamalle toiminnalle pitäisi löytää jatkoa. Tämä ei tarkoita jatkohankehakemuksen kirjoittamista, vaan tiukkaa tuotteistamista – hankkeen ydinhyötyjen paketoimista toiminnaksi, jolla on selkeä jatkosuunnitelma.

Loppuvaiheessa viestinnällä on täysin sama tehtävä kuin alkuvaiheessakin: saada kiinnostuneet mukaan jatkamaan toimintaa ja tiedottaa hankkeen toiminnasta ja tuloksista. Lisäksi tällä kertaa tavoitteena on varmistaa, ettei hankkeen aikana tehty työ valu hukkaan, vaan siitä todellakin syntyy pysyviä tuloksia. Parhaassa tapauksessahan viestintä on hoidettu niin, että oikeat ihmiset ovat olleet toiminnassa mukana alusta asti eikä loppusuoralla tarvitse muuta kuin vaihtaa yhteystiedot verkkosivulla.