Korkeakouluille on annettu yhä enemmän vastuuta perinteisen opetuksen ja tutkimuksen yhteyteen. Aluekehityksellisen roolin lisäksi myös tutkimuksen kaupallistaminen on ydintoimintaa. Vuonna 2007 voimaanastunut korkeakoulukeksintölaki antoi korkeakouluille mahdollisuuden ottaa tietyin edellytyksin oikeudet tutkimuksessa syntyneisiin keksintöihin ja teki siten välttämättömäksi luoda uuden tavan toimia yhdessä tutkijoiden kanssa tutkimustulosten hyödyntämiseksi. Kaupallistamiseen myönnetyistä resursseista huolimatta TKI-toimintaa ei ole integroidu riittävästi osaksi opetusta.

Opiskelijat ovat korkeakoulujen tärkein kaupallistamisresurssi. He toteuttavat kursseillaan erilaisia yritysyhteistyöprojekteja ja T&K-toimeksiantoja opinnäytetöissään. Opiskelijat ovat toimeenpaneva voima, joka perustaa uusia yrityksiä jo opiskeluaikanaan, hyödyntäen viimeaikaisinta opetus- ja tutkimustietoa. He hakevat opiskeluidensa aikana uusia uramahdollisuuksia – tarkoitti se sitten omaa yritystä tai työllistymistä muualle.

Mutta kuka onkaan opiskelijoille kenties läheisin korkeakoulujen edustaja, johon he ovat lähes päivittäin yhteydessä? Korkeakoulujen opetushenkilökunta. Nämä ovat todellisia sillanrakentajia eli brokereita opiskelijoiden sekä korkeakoulun ja elinkeinoelämän välillä. Opetushenkilökunta välittää kursseillaan eteenpäin yrityksiltä tulevia toimeksiantoja ja antaa opiskelijoille mahdollisuuksia kokeilla taitojaan.

Business Arena on aktivoinut suomalaista korkeakoulukenttää Ideasta ilmiöksi -toiminnalla vuodesta 2008 lähtien. Painopiste on ollut kaupallistamisprosessin pullonkaulan alkuvaiheessa; tutkijoiden ja muun henkilökunnan tietotason lisäämisessä. Tekemämme kolmen vuoden systemaattinen aktivointityö, verkostojen rakentaminen ja vertaisryhmätyöskentelyn fasilitointi ovat tuottaneet tulosta. Kokemuksemme johdosta tiedämme, että opetushenkilökunta ja heidän tekemänsä työ tulee kytkeä läheisemmin TKI-toimintaan ja kaupallistamiseen hyödyntäen tässä korkeakouluihin rakennettuja alustoja sekä työkaluja. Heitä ei tule jättää irralliseksi osaksi esimerkiksi erilaisien innovaatioympäristöjen rakentamiseen tähtäävistä hankkeista.

Päinvastoin, opetushenkilökunta on opiskelijoiden ja tutkijoiden rinnalla tärkein kaupallistamisen toteuttaja.
 Eri rajapintojen puristuksessa (opiskelijat, TKI-toiminta, elinkeinoelämä), opetushenkilökunnan jäsenet ovat mitä enemmissä määrin brokereita – yhdistelijöitä ja välittäjiä, jotka törmäyttävät yhteen oikeat ihmiset ja ideat.

Lisäksi opetushenkilöstön yhteiset kohtaamiset näiden teemojen ympärillä ovat välttämättömiä poistamaan epätietoisuutta omasta työnkuvasta, jakamaan tietoa onnistuneista kaupallistuksista sekä luoda kohtaamisten avulla vaikutuskanava muuttuviin työrooleihin.

Yhteistyökumppanimme LAMK:in määritelmää lainaten, brokerointitaidoilla tarkoitamme yksilön kykyä 1) ottaa vastaan, jäsentää ja jakaa uutta tietoa sen eri muodoissa, 2) luoda verkostoja ja yhdistää toimijoita toimialasta ja organisaatiotyypistä riippumatta, 3) tunnistaa tietovirtojen pullonkaulat, sekä 4) mahdollistaa yhteinen oppiminen. Tällä osaamisella ja johdetaan innovaatioiden syntyyn vaikuttavaa prosessia. Koska korkeakoulujen yhteiskunnallinen rooli on paljon muutakin kuin perinteistä opetusta ja tutkimusta, tulisi se huomioida henkilökunnan työnkuvissa ja työn tukemisessa.