Jopa 80 % yrityksen arvosta on aineetonta omaisuutta!

Yritys X haluaa myydä toimintansa yritykselle Y. Mitä tapahtuu? Mitä oikein myydään ja mitä ostetaan? Toki yrityksen ostaja ja myyjä saatetaan yhteen ja varmistetaan yrityskaupan sujuminen lakien ja säädösten mukaan, mutta mitä vaihdantaa tapahtuu? Varsinkin puhuttaessa K.I.B.S eli tietointensiivisistä yrityksistä se, mikä vaihtaa konkreettisesti omistajaa, on aineeton pääoma eli omaisuus, joka on jollain tavalla konseptoitu ja tuotteistettu, suojattu tai muuten lisensoitu levitettäväksi palveluksi. Myydään siis yrityksen aineeton omaisuus.

Aineettomilla pääomilla (IP = Intellectual Property) tarkoitetaan mm. yksilöllistä ja yrityksessä olevaa osaamista, verkostoja, asiakassuhteita, brändejä, yrityksessä olevaa tietoa jne. Sellaisia asioita, joita ei voida merkitä yrityksen tilinpäätöksessä varallisuudeksi. On syytä kääntää huomio yritysten immateriaalioikeuksiin (aineettomiin oikeuksiin).

Osallistun Business Arenan puolesta JAMK:n tarjoamaan täydennyskoulutukseen Innovaatioprosessin ja immatteriaalioikeuksien hallintaan liittyen. Koulutuksen tavoitteena on kehittää osaamista, joka liittyy laaja-alaiseen ja konkreettiseen taitoon koordinoida ja kehittää yrityksen innovaatio- ja tuotekehitystoimintaa. Nostamme siis omia valmiuksiamme osaamisen ja aineettoman pääomaan suojaamiseen ja hyödyntämiseen avointa, yhteisöllistä ja käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa tukevalla tavalla.

Ensimmäinen koulutuskerta järjestettiin tammikuun 18 päivä. Suurimpana koppina mieleen jäi 10 – kysymyksen pikaopas, jonka tehtävänä on valottaa onko yrityksesi aineeton omaisuus kunnossa. Vastatkaa seuraaviin kysymyksiin simppelisti KYLLÄ / EI:

1. Yrityksen nimi. Nimi sopii yritykseni toimintaan vielä vuosienkin kuluttua?
2. Tuotteiden ja palvelujen nimet. Minulla on yksinoikeus tuotteiteni ja palveluitteni nimiin?
3. Tekijänoikeudet. Tiedän mitä ©-merkki tarkoittaa ja osaan käyttää sitä?
4. Liikesalaisuudet. Suojelen kilpailuetuni kannalta tärkeitä seikkoja?
5. Arkistointi. Olen koonnut tiedot aineettomasta omaisuudestani yksiin kansiin?
6. Verkkosivujen osoite. Olen varannut verkkotunnukseni kaikilla tärkeimmillä päätteillä (com, net, fi, info, eu…)?
7. Tuotteiden muoto eli design. Tuotteiteni ja palveluitteni ulkoiset muodot on suojattu mallioikeuden rekisteröinnillä?
8. Keksinnöt eli tekniset ratkaisut. Tiedän, mitä patentti tarkoittaa ja osaan laatia lisenssisopimuksen?
9. Verkosto. Olen tehnyt kirjalliset sopimukset yhteistyökumppaneitteni kanssa?
10. Yrityksen strategia. Tiedän mikä on yritykseni kilpailuetu?

Mikäli sait KYLLÄ vastauksia 8-10 yriyksesi on erinomaisella tasolla. 1-2 taasen tarkoittaa, että ne ovat retuperällä.

Pienen asiantuntijayrityksen näkökulmasta kohdat 9 & 10 ovat ensisijaisen tärkeitä. Menestyminen on usein kiinni oikeista kumppaneista. Mikäli päättäisimme myydä Business Arenan ulkopuoliselle uudelle omistajalle, joutuisimme selvittämään, mihin olemme jo sitoutuneet ja millä tavalla hyödynnämme olemassa olevaa verkostoamme. Strategisesta näkökulmasta uskon myös, että kilpailussa voi pärjätä toiminnan tehokkuudella, olemalla erilainen kuin kilpailijat tai keskittymällä määrättyihin asiakkaisiin (kuten me korkeakouluihin). Kysymys kannaltamme kuuluu, kuinka rakennamme kilpailuetumme niin, että se on suojattavissa? Kuinka kerryttämme aineetonta omaisuuttamme?

Koetan tänne blogiin listailla oivalluksia ja tietoa kyseistä koulutuksesta ja sen etenemisestä. Uskon, että osaamistarve IPR:stä on valtakunnallinen, varsinkin kansainvälisestä näkökulmasta. Ja sehän myös meitä Business Arenan vesseleitä kiinnostaa.

Lisätietoa IPR:stä löydät esim.

• Keksintösäätiön Tuoteväylästä
• Patentti- ja rekisterihallituksesta

Jos taas kaipaat uusia ideoita tai muuten vaan seurata alan innovaatiotoimintaa vieraile täällä.

Mikko K.

Pidin taannoin viestintäkoulutusta KoKo-verkoston hanketoimijoille. Kysyin silloin osallistujilta, millainen resurssi markkinoinnille ja viestinnälle on kirjoitettu heidän hankesuunnitelmiinsa. Aavemainen hiljaisuus laskeutui. Vain yhdessä hankkeessa viestintään oli resursoitu yhtään mitään – ja siinäkin vain hankkeen järjestämän tapahtuman markkinointiin.

Useimmissa hankesuunnitelmissa tavoitteena on luoda pysyvää toimintaa tai luoda ainakin rakenne pysyvän toiminnan syntymiselle. Viestinnän puute on pysyvien tulosten luomisen kannalta fataali vika. Tulosten luominen alkaa viestinnällä jo hankkeen alussa. Hankkeen toiminnan esittelyä ja tulosten tiedottamista ei siis voi kuitata järjestämällä loppuseminaaria ydinverkoston toimijoille.

Hankkeen viestintä ulkoisille sidosryhmille pitää aloittaa heti hankkeen rahoituksen varmistuttua. Tämä on paras tapa varmistaa, että kiinnostuneet ulkopuoliset saadaan ensin tietoiseksi hankkeen olemassaolosta ja sen jälkeen mukaan hankkeen toimintaan. Hankehan on loistava tapa koordinoida toimintaa silloin, kun sen tarkoitus on aidosti luoda jotakin muuta kuin suojatyöpaikka työntekijöilleen hankkeen ajaksi.

Sidosryhmäviestinnän lisäksi useimmissa hankkeissa järjestetään toimintaa tietylle asiakasryhmälle. Toiminta pitää myydä, kuten aiemmassa blogikirjoituksessamme kerroimme. Useimmiten myynti tarvitsee tuekseen markkinointia ja asiakasviestintää. Hyvin markkinoitu on puoliksi myyty myös hanketoiminnassa. Ja kuten muuallakin, myös hankemaailmassa markkinoinnin haasteet liittyvät toiminnan hyötyjen ymmärtämiseen asiakkaan kannalta sekä niiden viestimiseen houkuttelevasti. Hankemaailmassa olisikin tarvetta laajemmalle asiakasymmärrykselle sekä asiakkuusajattelulle.

Palataan kuitenkin peruasioihin: Hankkeen markkinointi- ja viestintä alkaa siis alusta ja jatkuu aktiivisesti läpi hankkeen toiminnan. Hankkeen loppusuora on kuitenkin sekä markkinoinnin että muun viestinnän kannalta kaikkein kriittisintä aikaa. Sinä aikana hankkeen aloittamalle toiminnalle pitäisi löytää jatkoa. Tämä ei tarkoita jatkohankehakemuksen kirjoittamista, vaan tiukkaa tuotteistamista – hankkeen ydinhyötyjen paketoimista toiminnaksi, jolla on selkeä jatkosuunnitelma.

Loppuvaiheessa viestinnällä on täysin sama tehtävä kuin alkuvaiheessakin: saada kiinnostuneet mukaan jatkamaan toimintaa ja tiedottaa hankkeen toiminnasta ja tuloksista. Lisäksi tällä kertaa tavoitteena on varmistaa, ettei hankkeen aikana tehty työ valu hukkaan, vaan siitä todellakin syntyy pysyviä tuloksia. Parhaassa tapauksessahan viestintä on hoidettu niin, että oikeat ihmiset ovat olleet toiminnassa mukana alusta asti eikä loppusuoralla tarvitse muuta kuin vaihtaa yhteystiedot verkkosivulla.

Markkinointiosakeyhtiö i2 ja Business Arena sanovat rinta rinnan hyvästit pullakahvien tuoksuisille pönötysseminaareille. Yhteistyön myötä Business Arena täydentää i2:n kokonaisvaltaista markkinointiviestinnän repertuaaria oppimistapahtumavetoisilla työkaluillaan, kun taas i2 tarjoaa Business Arenan palvelutuotteille väylän yrityspuolelle.

Business Arena jatkaa itse edelleen korkeakoulujen personal trainerina, joka osoitetusti tekee elinkeinoelämäyhteistyöstä ja tutkimusten kaupallistamisesta tuloksellisempaa.

Oppimistapahtumat ovat oikeissa käsissä pelottavan hyvä työkalu. Törmäyttämällä osallistujat ohjatusti yhteen ja laittamalla heidät likoon vältytään seminaarien ja tapahtumien perisynniltä; yksipuoliselta informaation vastaanottamiselta. Parhaita tuloksia saadaan, kun osallistujat pääsevät itse ymmärtämään asioiden merkityksen sekä luomaan ja yhdistämään tietoa käytännössä. Tällöin mukaan jää muutakin kuin kasa käyntikortteja. Työtapaa voidaan esimerkiksi soveltaa kun suunnitellaan uutta, jalkautetaan toimintamallia tai kudotaan verkostoja.

Business Arena ja i2 odottavat mielenkiinnolla mitä tuleman pitää!

Jyväskylä, Helsinki ja Tampere kuittaavat.

Monet asiakasrajapinnassa toimivat julkisen sektorin toimijat tekevät yhtä lailla myyntityötä kuin mikä tahansa muukin palvelutuottaja – vaikkeivät he sitä myöntäisikään.

Toteuttaessamme aikuiskoulutusohjaajien Opinpaikka-tapahtumaa marraskuussa 2011 eräässä työpajassa huomattiin, että vaikka myynti saattaa olla käsitteellisesti kaukana julkisen sektorin työntekijän arjesta, joka kerta yritystä lähestyttäessä tehdään käytännössä juurikin myyntityötä. Esimerkiksi täydennyskoulutuspalveluita yrityksille tarjoava koulutustoimija joutuu tekemään konsultoivaa ratkaisumyyntiä: selvittämään asiakasyrityksen tilanteen, liiketoimintaprosessit ja tulevan suunnan sekä löytämään niihin sopivat ratkaisut koulutustyökaluistaan. Jotta tähän pisteeseen päästään, asiakas tulee ensiksi pystyä vakuuttamaan siitä, että toimijalla on kompetenssia huolehtia ja ratkaista yrityksen ongelmat.

Mikään kun ei ole yrityksen edustajan näkökulmasta ilmaista. Jo pelkkä tapaamiseen käytetty aikainvestointikin on yrittäjälle menetys. Ajan voisi käyttää muuhunkin.

Opinpaikan työpajassa huomattiin, että julkisen sektorin edustajat lähtevät liikkeelle helposti hanke edellä, koska he ovat tottuneet jäsentämään omaa työtään niiden kautta. Tällöin asiakastarpeet unohtuvat. Ei saisi koskaan kysyä esimerkiksi mitä kursseja yritys tarvitsee. Yrityksen edustaja ei osaa siihen vastata. Sen sijaan toimijan tulee pyrkiä ymmärtämään yrityksen liiketoimintaprosesseja, tulkita niitä ja sitä kautta ratkaista yhdessä asiakkaan kanssa, mikä palvelee hänen tarpeitaan parhaiten. Yhteinen kieli on tärkeää; asiakkaalta voisi esimerkiksi kysyä ”Tarvitaanko apua tuotantoon tai taloushallintoon?” tai ehdottaa ”Laitetaanko teidän henkilöstösuunnitelma kuntoon?”

Pahimmillaan tämä hankepainotteisuus johtaa tilanteeseen, jossa julkisen sektorin viestintä esittää yrityksille tarjottavat palvelut hankkeiden ja niiden sisältöjen kautta. Selkeä suomen kieli, konkreettisina lukuina ja selkeästi mitattavina liiketoiminnallisina hyötyinä ilmaistavat palvelut ovat viestinnällisesti tuloksellisempi vaihtoehto kuin kehitysohjelmien ja -hankkeiden suunnitelmien laaja läpikäynti. Kaikki kuitenkin loppujen lopuksi ajattelevat miten asia hyödyttää heitä.

Lisäksi huolimatta panostuksista passiiviseen markkinointiin ainoa keino luoda aikaan liikettä ja toimintaa ovat henkilökohtaiset yhteydenotot. Palveluiden on tultava yrityksen luokse. Siinä puhelimen nostaminen ja tapaamisten buukkaaminen kalenteriin on ainoa tapa saada aikaan tuloksia; myös julkisella puolella. Tämä vaatii määrätietoista kädet multaan –tekemistä, johon on myös laitettava aikaa riitettävästi.

Turun seudun keskeiset koulutustoimijat ovat tunnistaneet korkeakoulutettujen työllistymisen sekä yrittäjyyttä ja innovaatioita kasvattavan yhteistyön yhteiseksi kehittämiskohteekseen. Varsinais-Suomen maakuntasuunnitelma ja -ohjelma määrittää toimintalinjaksi ”Monipuolisen osaamisen ja kilpailukykyisten elinkeinojen” kehittämisen. Business Arena aloittaa yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa “Turku Innovoi” -nimisen hankekokonaisuudeen, joka vastaa tähän haasteeseen.

Laadittava kehittämis- ja toimenpideohjelma rakentuu korkeakoulutoimijoiden ja sidosryhmien valmistelun yhteistyönä. Perustana ovat osallistuvien toimijoiden strategiset valinnat, toteuttajien oppimis- ja innovaatioverkostot, sovitut verkoston johtamiskäytännöt sekä nopeita, skaalautuvia tuloksia hakevat konkreettiset toimenpiteet.

Turku Innovoi – tekemisen teemat

1. Alueen kilpailukykyä vahvistava toimijoiden strateginen yhteistyö
2. Koulutuksesta valmistuneiden (akateemisten) työllistymisen nopeuttaminen
3. Akateemisen työvoimareservin työllistymisen dynaamisten polkujen kehittäminen
4. Innovaatioista yrittäjyyteen uusien ja nopeiden työllistymisen väylien kehittäminen

Projektipäällikkö
Mikko Korpela
+358 400 499 242
mikko.korpela[a]businessarena.fi

Osallistuimme 18.–19.8.2011 Helsingissä järjestetyille Elopäiville. Elopäivät on suunnattu korkeakoulujen ja hankkeiden parhaiden käytäntöjen jakamisen foorumiksi ja tapahtuma järjestetään vuosittain. Tänä vuonna teemana oli kohti työelämää yhteistyöllä. Elopäivät järjestivät Valtti-, VALOA- ja Lähde työelämään -hankkeet.

Lähdin mielenkiinnolla kuulemaan, millaisia käytäntöjä eri korkeakoulujen ura- ja rekrytointipalveluilla sekä hankkeilla oli muun muassa työelämämalleista, sillä ovathan ne Business Arenan ydinpalveluiden kupeessa. Heti alkuunsa on todettava että seminaari itsessään oli järjestetty varsin perinteisin ”menoin”. Päivät sisälsivät keynote-alustuksia sekä muutamia työpajoja eri aiheista. Jos minulta kysyttäisiin, nostaisin painotusta enemmän ihmisten vuorovaikutukseen. Enemmän vapaata keskustelua ja vähemmän luentomaista ohjelmaa. Nyt kahvitauot ja illan vapaamuotoinen ohjelma Uunisaaressa (joka oli paikkana erinoimainen!) olivat ainoa paikka höpötellä muiden osallistujien kanssa vapaamuotoisesti.

Torstai päivän parasta antia tarjosi kansainvälinen huippunimi uraohjauksen saralta Tony Watts. Hän toi esiin faktan, jonka mukaan paine on lisääntynyt eri instituutioiden keskuudessa olla enemmän kiinnostunut korkeastikoulutettujen työllistymisestä. Tämän olemme huomanneet omassa työssämmekin esimerkiksi Lounais-Suomen suunnalla, jossa akateeminen työttömyys hipoo Suomen kärkilukuja. Mielestäni herra Watts toi esiin toimivan kaavan, johon muuttujat määrittelemällä saadaan aikaan loisteliaita tuloksia.

Kaava kuuluu:

Vapaasti suomennettuna tarvitaan ”määritelmä” urasta (mielikuvia, esimerkkejä, suuntaa, innostusta) + osaamisen työkaluja, jaetaan tämä oppimisella ja meillä on työllisyyttä. Työllisyystaitoja / työkaluja löytyy useampia, mutta Tony Watts nosti esiin mielestään kuusi oleellisinta:

1. Ihmissuhdetaidot
2. Kirjalliset viestintätaidot
3. IT-taidot
4. Numeerinen osaaminen
5. Esiintyminen ja esitystaidot
6. Bisnes-tietoisuus (Business Awareness).

Itse nostaisin esiin erityisesti kirjalliset viestintätaidot ja ”bisnes-tietoisuuden”. Kysehän on myymisestä. Eli kaikkien tulee myydä tulevaisuudessa jotain, jos ei muuta niin omaa osaamistaan. Tämä edellyttää kykyä jakaa omat ajatuksensa kirjallisessa muodossa. Busines-tietoisuus on mieletäni verrattavissa yrittäjyyden perusperiaatteisiin ja yrittäjämäiseen asenteeseen. Teoreettinen määritelmä yrittäjyydelle on, että se on mahdollisuuksien tunnistamista, niiden hyödyntämistä ja ihmisten välistä toimintaa. Tätä ”Business Awareness” – toimintaa koetamme edistää myös Business Arenan toiminnassa suunnittelemalla työelämä- ja innovaatiomalleja, jotka antavat näitä taitoja mm korkeakouluosaajille.

Muita kaksipäiväisen seminaarin kuumia puheenaiheita olivat alumnitoiminta sekä yritysten ja oppilaitosten välinen yhteistyö, josta AAC Globalin Heikki Siltala (Vice President) piti perjantaina oivan ja suorasukaisen alustuksen. Kaiken kaikkiaan kaksipäiväisestä kohtaamisesta jäi hyvä maku suuhun; toivottavasti pääsemme usean osallistujan kanssa tekemisiin, sillä selkeästi tässä kentässä tapahtuu.

Mikko K.

Innovaatioita ei synnytetä rakentamalla malleja, kuvaajia ja prosesseja. Innovaatioita syntyy, kun saadaan ihmiset jakamaan ajatuksiaan ja ideoitaan sekä keskustelemaan niistä.

Jyväskylässä innovaatiopulinaa vauhditetaan donitseilla. Donitsi, tuo kaikille tuttu pyöreä herkku, antaa ihmisille hyvän syyn istua alas ja jutella hetken aikaa kollegoidensa kanssa.

Donitsi houkuttelee paatuneenkin tutkijan ulos kammiostaan

Korkeakoulun käytävällä kulkevan donitsikärryn pyörien kumea ääni kertoo kahvinjanoiselle tutkijalle sopessaan herkkuhetken ilosanomaa: ”On aika tulla ulos kammiosta ja juoda munkkikahvit!” Viimeistään astuessaan varoen käytävälle herkullinen tuoreen munkin tuoksu sukeltaa sieraimiin.

Kaiken takana on – tietenkin – innovaatiosalaliittolaisten juoni suomalaisten korkeakoulujen pelastamiseksi yksi keksintö kerrallaan. Iloisen kahvittajan viattoman kepeästi esittämä kysymys ”Voisiko tutkimustesi tuloksilla olla taloudellista arvoa?” ohjaa keskustelun innovaatioihin ja oman tutkimuksen tuloksiin.

Hedelmällinen luisu kohti tutkimus- tai kehitystyön tulosten kaupallistamista on alkanut.

Pienet muutokset muuttavat koko organisaation toimintakulttuuria

Donitsi ja kupillinen kahvia ovat panneet alulle pienen muutoksen. Vielä tarvitaan kuitenkin kymmeniä donitseja, litratolkulla kahvia sekä useita muutosprosessia tukevia viestinnän ja johtamisen toimia, jotta pienet muutokset alkavat muuttaa varsinaista innovaatiokulttuuria. Ensimmäinen askel on kuitenkin donitsi ja sen kanssa tarjoiltu merkityksellinen kohtaaminen.

Haluatko tietää, mitä tarkoitamme käytännössä? Kutsu meidät juomaan kupillinen kuumaa kanssasi? Me lupaamme tarjota donitsit.

Business Arenan kasvu on tuonut mukanaan myös uusia osaajia BA:n listoille. Business Arenan miehitys on vahvistunut kevään aikana case coach Rauli Sorvarilla ja viestinnän suunnittelija Jussi Junikalla. Molemmat herrat jatkavat edelleen yrittäjinä, mutta ovat nyt syventäneet yhteistyötään BA:n kanssa.

Rauli Sorvari toimii Business Arenan neuvonantajana kotimarkkinoilla ja case coachina ulkomailla. Raulilla on pitkä kokemus erilaisista kehityshankkeista sekä Suomessa että ulkomailla. Hän on aktiivisesti mukana TCI-verkoston johtajistossa (The Competitiviness Institute Barcelona), joka on klusterikehittämisen, innovaatiotoiminnan ja kilpailukyvyn kehittämisen kansainvälinen verkosto, sekä EduCluster Finlandissa, joka on kansallinen koulutusviennin kehittämisverkosto.

Jussi Junikka suunnittelee sekä Business Arenan omaa että asiakasprojektiemme viestintää. Jussi on ollut mukana Business Arenan töissä aiemminkin, nyt yhteistyötä vain tehdään entistäkin tiiviimmin. Jussi vastaa asiakkaillemme näkyvien viestintämateriaalien lisäksi esimerkiksi tämän blogin sisällöntuotannosta.

Sekä Rauli että Jussi vievät Business Arenaa askeleen lähemmäs tulevaisuutta Euroopan ykköstoimijana korkeakoulujen innovaatiotoiminnan aktivoijana sekä työelämäsuhteiden rakentajana ja uudistajana.

Business Arena Oy on tarkentanut fokustaan viimeisen puolen vuoden aikana. Päätimme keskittyä yhteen asiaan: korkeakoulujen ympärillä tapahtuvien muutosprosessien masinointiin ja valmentamiseen.

Haluamme olla eurooppalaisten korkeakoulujen halutuin kumppani innovaatiotoiminnan vauhdittajana sekä työelämäsuhteiden uudistajana vuonna 2016.

Keskitymme nimenomaan edellä mainittuihin kahteen, joskin ne liittyvät aina suurempaan kokonaisuuteen. Tämän vuoksi myös verkostojen oppiminen on aina olennainen osa työmme kokonaisuutta – se on oikeastaan kaikkein tärkein asia, jotta muutosprosesseissa opitut uudet toimintatavat juurtuvat käytännöksi.

Työkalupakissa näkyy vahvasti tähänastinen historiamme. Oppimistapahtumat ja verkostojen johtamisen työkalut sidotaan kokonaisuuksiksi tehokkaan viestinnän ja myynnin avulla.

Eilen Jyväskylä, tänään Suomi, huomenna Eurooppa

Jyväskylän korkeakouluissa saavutetut tulokset on jalostettu toimintamalleiksi, joita kehitetään jatkuvasti eteenpäin. Nyt Jyväskylän testilaboratoriossa rakennetut mallit ovat valmiita levitykseen. Ensin Suomen korkeakoulut, sen jälkeen koko Euroopan.

Business Arena juhlisti 10-vuotistaivaltaan uudistamalla yritysilmeensä ja Internet-sivustonsa. Uudistamisen myötä pystymme viestimään toiminnastamme entistä selkeämmin, ajankohtaisemmin ja paremmin.