Ammattikoulutuksen reformi – todellinen koulutusuudistus aikoihin

Pekka Jääskö Yleinen

Kyseessä oleva ammattikoulutuksen reformi tulee olemaan suurin suomalainen koulutusuudistus lähes 20:een vuoteen. Korkeakoulukentän uudistukset tehtiin muutamassa vuodessa. Nyt käsillä oleva ammatillisen koulutuksen uudistus tähtää vuosiin 2018-2019. Kulttuurimuutos toteutuu kuitenkin vuosien saatossa ja edellyttää todellisia muutoksia opettajien sekä esimiesten ajattelussa ja työskentelytavoissa. Reformi tulee olemaan näyttöihin perustuva muutos myös johtamiselle. Lainsäätäjän odottamat muutokset vuoden 2018 alusta voimaan astuvan lain mukaan ovat suuria.

Rahoitusmalli ja tutkintorakenteet muuttuvat

Toimintaa ja uudistuksia tullaan ohjaamaan myös rahoituksella. Perusrahoitus, joka on 50%, takaa koulutuksen ja opiskelun kaikilla aloilla. Uutena rahoituksen mittana tulevat mukaan suoritettujen tutkintojen määrä, opintojen eteneminen ja työllistyminen. Näiden osuus on yhteensä loput 50%. Tuloksellisen koulutuksen merkitys kasvaa.

Tutkintorakenteen uudistus on suuri. Tutkintojen määrä vähenee 351 tutkinnosta 164 tutkintoon. Lähes 200 tutkintoa ammattinimikkeineen poistuu. Muutos kohdistuu erityisesti tekniikan ja liikenteen alalle, kulttuurialalle sekä luonnonvara- ja ympäristöalalle. Tutkinnoista tulee laajempia ja ne sisältävät useampia osaamisalueita. Työelämässä jatkuvat muutokset näkyvät tarjonnassa.

Kaikki osaaminen todistetaan näytöillä – opettajista yritysvalmentajia ja ohjaajia

Osaamisen näyttöjä annetaan työpaikoilla ja yrityksissä käytännön työtehtävissä. Opettaja ja työelämän edustaja arvioivat yhdessä opiskelijan osaamisen. Opettajasta tulee valmentaja, yritysvalmentaja ja mahdollistaja. Opiskelijan itsenäinen rooli ja vastuu kasvavat. Tämä edellyttää opettajan, yritysvalmentajan sekä työpaikkojen ja yritysten yhteistyötä. Tekemistä ja vuoropuhelua.

Oppimisympäristöt lähemmäksi työelämää ja yrityksiä, virtuaalisuus lisääntyy

Oppimisympäristöt siirtyvät työpaikoille ja yrityksiin. Myös oman yrityksen perustaminen ja siinä työskentely vastaa työelämälähtöistä oppimista. Opettajan ja yritysten välinen yhteistyö kasvaa. Aikaisempi osaaminen, opinnot ja työkokemus luetaan hyväksi.

Virtuaalisten oppimisympäristöjen luominen lisääntyy ja vauhdittuu. Mobiililaitteet, kuten älypuhelimet ja tabletit tukevat tätä kehitystä. Lisätystä todellisuudesta tulee osa oppimista. Lisätty todellisuus mahdollistaa oppimisen perinteisen luokkahuoneympäristön ulkopuolella. Maailmasta tulee osa oppimaisemaa. Oppimaiseman hahmottaa vain lähtemällä muutoksen tekijäksi.

Yritysvalmentajaohjelmat ratkaisuna

Vahva kokemukseni on, että todellinen kulttuurimuutos edellyttää yrityskentän, yrittäjäjärjestöjen ja kumppaneiden mukaan ottamista sekä esimiesten osallistumista muutokseen. Reformi haastaa opettajan uuden oppijaksi ja valmentajaksi. Käytännön harjoittelu aitojen yrityscasien ja aitojen ongelmien kanssa on mielekkäämpää kuin teoreettisten ongelmien ratkominen. Esimiesten osaaminen verkostojen rakentajina, ovien avaajina ja mahdollistajina myös punnitaan. Oma työhuone on viimeisin paikka, missä työt tehdään.

Korkeakoulukenttä vastasi haasteeseen mm. yritysvalmentajaohjelmilla. Valmennusohjelmassa opettaja oppii yrityskentän odotuksista, toimintamalleista ja yritysten kasvun edellytyksistä. Opettajalla on erinomainen mahdollisuus luoda valmennusohjelman aikana toimiva työelämä- ja yritysverkosto. Yritysten ja ammattilaisten määrä verkostossasi moninkertaistuu.

Lähde matkalle, jolta ei ole paluulippua.

Pekka Jääskö, asiantuntija & partner, +358 40 566 7856, pekka.jaasko (a) businessarena.fi

Lue lisää miten voit lisätä yritysyhteistyötä ->>