Pääseekö Suomi maailman yrittäjämyönteisimpien korkeakoulujen tasolle?

Pekka Jääskö Oppi, Yleinen, Yritysyhteistyö

Suomen Yrittäjien teesit yrittäjämyönteiseen korkeakoulutukseen 2025 saivat korkeakoulukentän heräämään vilkkaaseen vuoropuheluun. Luimme Business Arenalla teesit mielenkiinnolla ja innokkaina. Yllätys ei ollut se, että teesit koettiin korkeakouluissa ja opiskelijakunnassa osin radikaaleina. Paljon perää Yrittäjien teeseissä kuitenkin on. Avaus oli ajankohtainen. Kansainvälisesti kilpailukykyinen yrittäjämyönteinen korkeakoulu tarvitsee kunnianhimoiset tavoitteet. Maailmalla yrittäjämyönteisiä korkeakouluja on. Tämän pitää olla Suomessakin tavoitteena.

 

Luottamus rakentuu tekemällä

Toivottavasti Suomessakin panostetaan korkeakoulukentän uudistamisessa juuri tähän yrittäjämyönteiseen asenteeseen ja toimintaan. Hierarkioissa tapahtuva rakenteiden suunnittelu on usein helpompaa kuin heittäytyminen vuoropuheluun ja yhteistyöhön yrityskentän kanssa. Luottamus rakentuu tekemällä. Edelläkävijöitä korkeakoulukentässä on. Heitä kannattaa tukea ja kannustaa jatkamaan erinomaista työtään.

 

Lähtökohta – käyttäjä ja asiakas

Yksi merkittävä askel eteen päin ovat myös aidot yhteistyön alustat. Niitä eivät ole korkeakoulujen laboratoriot tai luokkahuoneet muutamia yksittäisiä esimerkkejä lukuun ottamatta. Isojen investointien laboratoriot ovat olleet erityisesti yritysyhteistyön osalta käyttöasteiltaan alhaisia. Työelämä- ja yrityslähtöiset oppimisympäristöt voisivat olla enenevässä määrin siellä, missä työelämä, yritykset ja asiakkaat toimivat sekä kohtaavat. Käyttäjien kokemukset kertovat enemmän kuin mielikuvat. Käyttäjien kokemuksia kannattaa kysyä työelämän kumppaneilta, yrityksiltä ja opiskelijoilta. Palaute ja yhteinen arviointi on paikallaan. Mielikuviin perustuvat kalliit päätökset vähenevät.

  • Kansainvälinen yrittäjyyskorkeakoulujen ja yritysten verkosto, University-Industry-Innovation-Network (UIIN), on tutkinut sekä jakaa tietoa yrittäjämyönteisistä korkeakouluista ja niiden toiminnasta.

Uudet yhteistyömuodot tulevat perinteisten opiskelijoiden harjoittelupaikkojen ja opinnäytetöiden rinnalle. Korkeakoulut ovat osa avointa verkostotaloutta, jossa tietoa kaupallistetaan ja uutta työtä syntyy yritysten kasvun myötä. Korkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyön tuloksia kaupallistetaan. Uusia opiskelija- ja henkilöstölähtöisiä yrityksiä syntyy enemmän. Yritysten ja korkeakoulujen välinen työkierto on mahdollista ja siihen kannustetaan korkeakouluissa. Kokemusta ja oppia yrittäjämyönteisen korkeakoulun rakentamiseen syntyy asiakaskohtaamisissa ja tekemällä mielekkäitä projekteja yrityskentässä. Myös kansainvälisen UIIN-verkoston toimintaan osallistuminen jouduttaa oppimista.

 

Kokemus yhteistyöstä jakaa mielipiteitä

UIIN:n tekemän tutkimustyön mukaan yrityksillä ja korkeakouluilla on erilaiset kokemukset yhteistyön onnistumisista ja hyödyistä. Lisäksi jo pitkään korkeakouluissa työskennelleet menettävät vuosien varrella mielenkiintoa yrittäjämyönteiseen työskentelyyn. Onko tämä sitä mukavuusalueella työskentelyä? Toisaalta jo pitkään yrityksissä työskennelleet haluavat yhteistyöhön korkeakoulujen kanssa.

 

Miten saada aikaan aitoja yhteistyön alustoja?

Mitkä tekijät sitten auttavat näitä odotuksia lähentämään? OKM:n ja korkeakoulujen strategiaprosessit eivät ole riittäviä vauhdittamaan uudistumista. Korkeakoulujen johdon jalkautuminen vuoropuheluun toiminnan tasolle auttaa hahmottamaan toiminnan tarpeita ja haasteita paremmin kuin pelkkien strategisten linjojen vetäminen. Riittävien resurssien suuntaaminen yrittäjälähtöiseen toimintaan on edellytys uudistuksille. Lisäksi erilaiset kannustimet toimivat. Korkeakoulujen rahoitusmallin uudistaminen yrittäjämyönteisen korkeakoulun mukaiseksi on tarpeen. Muutosta pitää johtaa – siiloja, yhteistyön esteitä sekä ylimääräistä hallinnointia purkamalla. Osallistumalla ja mahdollistamalla.

 

Perässähiihtäjä tai edelläkävijä?

Business Arena on EU komissiolle tehtävän University Business Cooperation in Europe -selvityksen maapartneri. Kokoamme tietoa ja analysoimme tilannetta jatkuvasti. Parhaimmat esimerkit ja kokemukset sopivat hyvin sovellettavaksi Suomeenkin. Haluamme lähteä rakentamaan yhdessä Suomen Yrittäjien ja korkeakoulujen kanssa Suomeen yrittäjämyönteisiä korkeakouluja. Perässähiihtäjän roolina on seurailla muiden tekemää uraa ja valintoja. Edelläkävijän rooli on työläin, tuulisin ja jännittävin!

Pekka Jääskö, asiantuntija & partner, +358 40 566 7856, pekka.jaasko (a) businessarena.fi

UBC- selvityksen maapartnerina Business Arenalla on käytössä yli 17 000 eurooppalaisen kanssa kehitetty malli.

Lue lisää miten voit hyödyntää mallia ->>